fbpx
 

ArtikkelitKatsaus tulevaan maaseudun rahoituskehykseen

2 kesäkuun, 20220

Suomi on pk-yritysten maa, jonka pinta-alasta valtaosa luokitellaan maaseutualueeksi harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen vuoksi. Näin ollen iso osa myös pk-yrityksistä sijaitsee niin kutsutulla maaseutualueella. Valtion talouden kannalta on tärkeää pyrkiä kehittämään ja suojelemaan kotimaista pienyritystoimintaa pk-yritysten tuottaessa melkein puolet bruttokansantuotteesta. Eräs keino pk-yritysten toiminnan kehittämiseen on tarjota erilaisia tuki- ja avustusrahoituksia. Tuki- ja avustusrahoitusvaihtoehdot määräytyvät maaseutupolitiikan mukaan, ja linjaukset tehdään niin kutsutuiksi rahoituskehyskausiksi kerrallaan. Rahoituskehyskaudet ovat kestoltaan seitsemän vuotta. Maaseutupolitiikan ohjaama rahoituskehyskauden siirtymäjakson päättyessä vuoden 2022 lopussa, tulee pk-yrityksille tarjolla olevat tuki- ja avustusrahoitusvaihtoehdot muuttumaan. Jatkossa rahoitusvaihtoehtojen painotuksessa maaseutualueella korostuu ympäristöasiat, ruoantuotannon edistäminen ja rahoitusehtojen kokonaisvaltaisuus.

Pk-yritysten asema valtion taloudessa

Suomessa toimivista yrityksistä yli 90 % on pk-yrityksiä. Valtion taloudellisesta näkökulmasta pk-yritykset ovat korostuneessa asemassa, näiden tuottaessa vähän alle 45 % bruttokansantuotteesta. Merkittäviä valtion ohjaustoimia pk-yritystoiminnan kehittämiseen ja tukemiseen ovat erilaiset avustusrahoitukset, joita Suomessa tarjoavat muun muassa Business Finland, alueelliset ELY-keskukset ja Leader-ryhmät. Näistä toimijoista erityisesti ELY-keskukset ja Leader-ryhmät tarjoavat tuki- ja avustusrahoituksia pk-yrityksille. Valikoimista löytyy myös rahoitusvaihtoehtoja, jotka ovat suunnattu pelkästään maaseutualueella toimiville yrityksille. Rahoitusvaihtoehdot ja suuntaukset määräytyvät maatalouspolitiikan linjausten mukaisesti. Rahoituskehykset määritellään aina seitsemäksi vuodeksi kerrallaan.

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö toteuttavat kaksi kertaa vuodessa pk-yritysbarometrin. Vuoden 2022 ensimmäisessä barometrissä havaittiin, että pk-yritykset aikovat vähentää investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Barometrin tulosten mukaan toiminnan rahoitus tulee edelleen tyypillisesti pankeilta. Pk-yritysten vaihtoehtoisten rahoituslähteiden osuus rahoituksesta oli laskussa aiempiin vuosiin verrattuna. Näin ollen todettiin, että on välttämätöntä saada uudenlaisia rahoitusmuotoja yrityksille. Lisäksi barometrissä nostettiin esille pk-yritysten lisääntynyt tietoisuus ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista ja näiden liiketoimintapotentiaaliin liittyen. (Pentikäinen, Heikkinen & Lundström, 2022.)

Maaseutuohjelman rahoituskausi vaihtuu

Maaseutuohjelman murroskausi tulee päätökseensä tämän vuoden lopussa. Nyt voidaan tarkastella jo tiedossa olevia muutoksia, jotka ovat tulossa maaseutuohjelman uudelle rahoituskehyskaudelle. Nykyisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tulee korvaamaan CAP-suunnitelma rahoituskaudella 2023–2027. CAP lyhenne tulee sanoista common agricultural policy, joka vapaasti suomeksi käännettynä tarkoittaa yleistä maaseutu käytäntöä. Nykyinen ohjelmien välinen siirtymäkausi päättyy kuluvan vuoden 2022 lopussa, ja uuden CAP-ohjelman on määrä astua voimaan 1.1.2023. CAP-suunnitelma on tällä hetkellä Euroopan komission hyväksyttävänä.

Uuden CAP-suunnitelman esityksessä on päätavoitteiksi määritetty osaamisen, innovaatioiden ja digitalisaation edistäminen. Lisäksi erityishuomiota tavoitteissa saavat myös ympäristöasiat, suunnitelman erityistavoitteiden muodossa. CAP-suunnitelman avulla pyritään uusien viljelijöiden saamiseen alalle, eläinten hyvinvointiin sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen. Erityistavoitteiden vaikutuksista maaseudun yritystukien hakemiseen ja hakemusten sisältöön ei ole vielä julkista tietoa.

Uuden suunnitelman myötä on tulossa selkeämpi jaottelu rahoitusvaihtoehtojen jakautumisesta ELY-keskusten ja Leader-ryhmien välille. Suunnitelmassa lisätään myös selkeämpiä eroavaisuuksia näiden toimijoiden rahoitusohjelmiin. Esimerkiksi uuden rahoituskauden myötä, käynnistämistukea ja omistajanvaihdostukea voidaan hakea vain Leader-ryhmistä. Leader-ryhmien osalta tiedetään, että maaseudun yritystuet tulevat perustamistuen ja investointituen osalta pysymään myös CAP-suunnitelman rahoituskaudella. Lisäksi tulossa on myös uusia rahoitusvaihtoehtoja yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen Leaderin osarahoitusprosentin noustessa 43 %:iin.

Käytännön vaikutukset rahoitusvaihtoehtoihin     

Yksi merkittävimmistä käytännön muutoksista eteläkarjalaisten yritysten näkökulmasta on tuleva muutos alueisiin, jotka luokitellaan maaseutualueeksi kaupunkialueen sijaan. Maaseutualueeseen kuuluminen on eräs edellytyksistä, jotta yritys voi hakea maaseudun yritystukea. CAP-suunnitelman myötä Imatralla Imatrankosken ja Vuoksenniskan alueita ei tulla enää jatkossa luokittelemaan kaupunkialueiksi. Vielä ei tiedetä kuitenkaan tarkkoja rajauksia kaupunki- ja maaseutualueisiin. Uudet rajaukset vahvistetaan syksyllä 2022. Tämä mahdollistaa siis maaseututukien hakemisen, vaikka et heti sitä mieltäisi olevan edes mahdollista.

Tuleeko myös Lappeenrannan kaupunkialueen rajat muuttumaan uuden CAP-suunnitelman myötä? Onko Lappeenrannan keskustan linnoitus tulevaisuudessakin maaseutualuetta ja siten tukien piirissä.

Tulevassa ohjelmassa myös kokonaisrahoituksen määrä kasvaa edelliseen rahoituskauteen verrattuna. Suorien tukien muodossa rahoitusta on 0.8 % vähemmän, mutta maaseudun kehittämiseen tukea myönnetään 16.3 % enemmän, josta reilu puolet on EU:n myöntämää Covid-pandemian seurauksiin tarkoitettua elpymisrahoitusta.

Kansalliset painotukset CAP-suunnitelmassa tulevat käytännössä kohdistumaan aktiivisen ruoantuotannon edistämiseen, uudistuvaan ja monipuoliseen maaseutuun, sekä ilmasto- ja ympäristöviisaaseen maatalouteen. EU:n maatalouspolitiikassa maatalouden tehtäväksi on asetettu ruoantuotanto ja luonnonvarojen kestävä hoito. Uudella rahoituskaudella kohdennetut toimenpiteet tuotannon ylläpitämiseen ja kehittämiseen vahvistuvat, kun tuotannosta kokonaan irrallisten tukien osuus vähenee. Uudistetuissa toimenpiteissä tukiehdot ovat tarkoitettu lisäämään mahdollisimman tehokkaasti aktiivisuutta, hallinnollista selkeyttä ja kustannustehokkuutta. Erityishuomiona ohjataan peltojen hoitoa ja viljelyä aktiiviseen ja kestävään suuntaan, jossa ruoantuotanto on etusijalla.

Uudistuvan ja monipuolisen maaseudun osalta tulevassa CAP-suunnitelmassa toteutetaan konkreettisia lisäpanostuksia elpymisrahoituksella. Lisäpanostuksia on jo toteutettu siirtymäkaudella edellisen kauden rahoitusvaihtoehdoilla. Myös Leaderin rahoituksessa tulevalla rahoituskaudella tulee ilmenemään Leader-ryhmien uusi toimintasuunnitelma vahvempina painotuksina maaseutualueiden yritystoiminnan kehittämiseen, investointien ja osaamisen lisäämiseen sekä yhteistyössä ja paikallisessa kehittämistoiminnassa. Tavoitteena on lisätä kokonaisvaltaisesti maaseudun elinkeinotoiminnan kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Ilmasto- ja ympäristöviisaan maatalouden painotukset kohdistuvat käytännössä viljelyn ja ruoantuotannon perusvaatimusten ehdollisuuden vahvistamiseen aiempaan rahoituskauteen verrattuna. Lisäksi kohdennettujen toimenpiteiden rahoitusmäärää lisätään.  Uutena osana CAP-ohjelmassa tulevat suorien tukien ekojärjestelmät lisäämään ympäristökorvauksia, samalla nostaen kokonaisrahoituksen määrää ympäristökorvauksien osalta. Muita merkittäviä käytännössä vaikuttavia painotuksia ovat luonnonmukaisen tuotannon korvausten lisääminen vahvistamaan kasvutavoitteita ja vaikuttavuutta. Lisäksi lisätään sellaisien investointien tukemista, joilla kehitetään ilmasto- ja ympäristövaikuttavuutta. Samalla rahoituksen määrää kasvatetaan edistämään yhteistyötä, koulutusta, neuvontaa ja innovaatioita.

Kun verrataan yritysbarometrin tuloksia ja maaseutupolitiikan linjauksia uudelle rahoituskehykselle, voidaan näiden todeta olevan melko hyvin linjassa. Rahoituskehyksen painotukset vaikuttaisivat tällä hetkellä vastaavan hyvin Suomen valtion talouden kannalta elintärkeiden pk-yritysten tarpeisiin, jotta toimintaa saadaan ylläpidettyä ja kehitettyä. Tärkeää on kuitenkin huomioida myös se, kuinka erilaiset tuki- ja avustusrahoitusvaihtoehdot löytävät kohdeyleisönsä.

Yleisesti voidaan todeta erilaisten tuki- ja avustusrahoitusvaihtoehtojen ollessa melko heikosti tiedossa pk-yrityksissä. Tällaisten rahoitusvaihtoehtojen osalta haasteita luo yritysten epätietoisuus siitä mihin niitä voidaan hyödyntää ja täyttääkö yritys vaadittavat edellytykset avustuksen tai tuen myöntämiselle. Onneksi kuitenkin on alueellisia toimijoita, joilta voi saada tukea näihin asioihin. Tällainen toimija on Etelä-Karjalan alueella esimerkiksi Business Mill, joka tarjoaa maksuttomia konsulttipalveluita Etelä-Karjalassa sijaitseville yrityksille. Business Milliä lähestyvältä yritykseltä vaaditaan ainoastaan kehitysidea toimintansa kehittämiseen.

Lähteet

Pentikäinen M, Heikkilä P & Lundström I. 2022. PK-yritysbarometri 1/2022. Yrittäjät. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/tutkimukset/pk-yritysbarometri-1-2022/

Kirjoittajat

Jutta Svärd on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva liiketalouden yritysjuridiikan tradenomiopiskelija.

Kari Hämeenaho toimitusjohtaja 3Ecnoomix. Hämeenaho toimii myös juridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Toiminimi: 3Economix Oy  

Y-tunnus: 3205558-3  

VAT-numero: FI32055583 

3economix

© 3Economix Oy

010 212 8171
Seuraa meitä myös somessa!