fbpx
 

ArtikkelitTyönantaja, tiedätkö työturvallisuusvelvoitteet etä- ja hybridityössä?

17 toukokuun, 20220

Vuonna 2020 koronaviruspandemian alettua valtioneuvosto antoi valtakunnallisen etätyösuosituksen niin julkisen sektorin työntekijöille kuin myös yksityisille työnantajille. Tämän johdosta etä- ja hybridityöskentely yleistyi äkillisesti ja on hyvin todennäköistä, että nämä työskentelymuodot jatkuvat myös koronaviruspandemian jälkeen. Suosituksesta huolimatta työnantajille ei löydy helposti yhdestä paikasta koottuna ohjeita etä- ja hybridityön työturvallisuusvelvoitteista. (Valtionneuvoston kanslia 2020 ; Sosiaali- ja terveysministeriö 2021.)

Laamanen (2022) opinnäytetyö päädyttiinkin tekemään työturvallisuudesta etä- ja hybridityössä juuri siitä syystä, että etä- ja hybridityö ovat ajankohtaisia ja yleistyviä työskentelymuotoja eikä monille työnantajille ole vielä selvillä työturvallisuuden sääntelyn viitekehys näiden osalta. Laamanen (2022) opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten työturvallisuudesta etä- ja hybridityössä säädetään ja minkälaisia velvollisuuksia työnantajalla ja työntekijällä on aiheeseen liittyen.

Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota voidaan tehdä normaalin työpaikan ulkopuolella. Sille on olennaista vapaaehtoisuus sekä ajasta ja paikasta riippumaton työskentely, jota voidaan tehdä joko kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti eli hybridityönä. Laamanen (2022) opinnäytetyötä rajattiin koskemaan vain näyttöpäätetyöskentelyä niin, että tutkimuksessa ei myöskään huomioitu virkamiehiä, sillä työturvallisuuden sääntely on hieman erilaista virkamiesten kohdalla verrattuna muihin työntekijöihin.  (Työturvallisuuskeskus 2019a ; Työsuojelu.)

Kuinka etä- ja hybridityön työturvallisuudesta sitten säädetään?

Etä- ja hybridityöskentelyyn tulee soveltaa lainsäädäntöä, puitesopimuksia ja organisaation omia ohjeita. Lainsäädännössä ei ole erikseen huomioitu etä- ja hybridityön termejä, vaan niihin sovelletaan samaa lainsäädäntöä kuin lähityöskentelyynkin. Tähän olisikin hyvä saada tulevaisuudessa muutos, sillä tällä hetkellä lainsäädäntö ei huomioi etä- ja hybridityön työturvallisuusriskejä tai  muita erityispiirteitä (esimerkiksi työaikalain mukaiset velvoitteet työajan seuraamiseen jne)

Keskeisiä lakeja, joita etä- ja hybridityöskentelyyn työturvallisuuden osalta sovelletaan ovat: Työturvallisuuslaki 738/2002, Työsopimuslaki 55/2001, Työaikalaki 872/2019, Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015 sekä Yhteistoimintalaki 1333/2021. Näiden keskeisten lakejen lisäksi etä- ja hybridityösuhteessa tulee huomioida myöskin Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986, Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, Yleinen tietosuoja-asetus 679/2016 sekä Laki yksityisyydensuojasta työelämässä 759/2004. Lait ovat velvoittavia ja niitä tulee noudattaa etä- ja hybridityössä.

Etä- ja hybridityöskentelyyn liittyviä puitesopimuksia ovat työehtosopimus sekä etätyötä koskeva puitesopimus. Puitesopimukset luovat vähimmäisehdot, mutta ne eivät ole sellaisenaan pakottavia vaan työnantaja voi soveltaa ja täydentää puitesopimuksien ehtoja. (Bonetti & Gabaglio & Jacobs & Plassman 2002; Akava 2019.)

Työehtosopimuksen tarkoitus on antaa työsopimuksille vähimmäisehdot, joiden perusteella työnantajan tulee tehdä työsopimukset. Nämä vähimmäisehdot tulee huomioida myös etätyösuhteissa. Vuonna 2002 Euroopan tasolla solmitulla etätyön puitesopimuksella on luotu etätyölle ehdot, joiden avulla etätyösopimuksille saadaan pohja ja sitä tulisi lukea yhdessä keskusjärjestöjen tekemän luettelon kanssa (Akava 2019). Etätyön puitesopimus yhdessä keskusjärjestöjen tekemän luettelon kanssa luo työnantajalle selkeän ja kattavan pohjan etätyösopimuksien tekemiselle.

Velvoittavat lait huomioiden sekä puitesopimuksia soveltaen työnantajan tulee luoda organisaatiolleen ohjeet etä- ja hybridityöskentelyyn. Lakien ja työsopimuksien lisäksi nämä organisaatiokohtaiset ohjeet velvoittavat kaikkia sen esihenkilöitä ja työntekijöitä tasapuolisesti eikä niistä saa omaehtoisesti poiketa. Etä- ja hybridityöskentelyn työturvallisuussäädökset eivät siis paljoakaan eroa lähityöskentelyn työturvallisuus säädöksistä. Niiden noudattamiseen tulee vain löytää tapa, joka soveltuu etä- ja hybridityösuhteisiin.

Työnantajan ja työntekijän työturvallisuusvelvollisuudet

Työnantajan työturvallisuusvelvoitteista säädetään laissa. Työturvallisuuslain 738/2002 mukaan työnantaja on vastuussa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työantajan työturvallisuusvelvoitteisiin kuuluu työympäristön tarkkaileminen, työhön liittyvien vaarojen tunnistaminen ja arvioiminen sekä korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen.

Työnantajan tulee tehdä etä- ja hybridityölle lainsäädäntöä noudattavat ohjeet ja käytännöt ja ne tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä (Kunta- ja hyvinvointityönantajat 2021; Yhteistoimintalaki 1333/2021). Ohjeet olisi hyvä luoda kirjallisena, mutta se ei ole pakollista (Akava 2019). Ohjeiden laatiminen kirjallisena ja niiden laittaminen kaikkien nähtäville, osoittaa työntekijöiden tasa-arvoisen kohtelun sekä mahdollisissa riitatilanteissa on työnantajalle eduksi.

Etätyöskentelyssä tulee myös muistaa ergonomia. Älä työskentele muualla kuin työskentelyyn tarkoitetulla työpisteellä

Työnantajan tulee Yhteistoimintalain 1333/2021 mukaan käydä henkilöstön edustajan kanssa säännönmukaista vuoropuhelua kehittämiseen liittyvissä asioissa ja muutosneuvotteluita yrityksen toiminnan ja työyhteisön muutostilanteista. Työnantajan on johdettava työturvallisuutta kokonaisvaltaisesti etä- ja hybridityöskentelynkin osalta. Työnantaja voi joko huolehtia työturvallisuusvelvoitteista kokonaan itse tai delegoida toimivaltaansa linjaorganisaatiossa esihenkilöille. Työnantajan tulee myös jatkuvasti arvioida ja kehittää työturvallisuutta. (Työturvallisuuskeskus b.) Työnantaja on kuitenkin aina vastuussa työturvallisuusvelvoitteiden täyttymisestä, vaikka niitä olisi delegoitu muille, joten työnantajan tulee varmistaa, että työturvallisuus toteutuu määrätyllä tavalla.

Työturvallisuusvelvollisuuksiin kuuluu myös työntekijöiden työajan seuranta sekä työntekijöiden jaksamisen seuranta. Etätyössä työntekijöiden jaksamisen seurantaan tulee löytää uudet keinot. Työnantajan tuleekin keskustella työntekijöidensä kanssa säännöllisesti etäyhteydellä, jolloin hän ennalta ehkäisee työntekijöiden uupumista ja varmistaa, että työntekijä tulee kuulluksi myös etätyöpisteellä.

Kotona työskenneltäessä, joskus kuormittava tekijä voi olla arjen askareiden pyörittäminen työpäivän ohessa. Järjestele työpisteesi ja keskitys työn tekemiseen työaikana. Ei tiskit ja pyykit katoa minnekään 😊

Riskikartoitus ja työntekijöiden perehdyttäminen kuuluvat myös työnantajan velvoitteisiin. Riskikartoituksen tekemisestä säädetään Työturvallisuuslaissa 738/2002, jonka mukaan työnantajan kuuluu tunnistaa ja arvioida työhön liittyvät vaaratekijät ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet niiden poistamiseksi ja vähentämiseksi. (Työturvallisuuskeskus 2015.) Riskikartoituksen tekeminen etätyöpisteellä on työnantajalle haastavampaa kuin lähityöpisteellä, joten hänen tulee luoda suunnitelma, kuinka riskikartoitus voidaan toteuttaa etätyöpisteellä. Suunnitelman voi luoda esimerkiksi yhdessä työntekijän kanssa. Riskikartoitussuunnitelman apuna voi käyttää työturvallisuuskeskuksen luomaa lomaketta ’’Etätyön työolojen ja työympäristön kartoitus’’ (Työturvallisuuskeskus 2019a).  Luotuaan kattavan suunnitelman työnantajan tulee perehdyttää työntekijä tekemään riskikartoitus omalla etätyöpisteellään. Myöskin työnantajan tulee antaa työntekijälle kattava perehdytys, jotta työntekijä pystyy itse tarkkailemaan työturvallisuuden toteutumista etätyöpisteellä. Työntekijän kattavalla perehdyttämisellä työnantaja voi varmistaa täyttävänsä Työturvallisuuslain 738/2002 2 luvun 8§ yleisestä huolehtimisvelvoitteestaan.

Myöskin etätyösopimuksen tekeminen kuuluu työnantajan työturvallisuusvelvoitteisiin. Etätyösopimuksessa tulee sopia etätyön säännöistä, määrästä, aikataulusta, kustannuksista, sopimuksen kestosta sekä muista etätyöhön liittyvistä tarpeellisista tiedoista. Etätyösopimusta ei ole pakko tehdä kirjallisena, mutta se on kannattavaa. (Työturvallisuuskeskus a.)

Lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta 44/2006 mukaan työnantajalla on ilmoitusvelvollisuus vakavan työtapaturman sattuessa. Työtapaturma- ja ammattitautilain 111§ mukaan työnantaja tulee ilmoittaa sattuneesta työtapaturmasta vakuutuslaitokselle viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon sattuneesta tapaturmasta. Työnantaja on myös velvollinen ottamaan työtekijöille työtapaturmavakuutuksen, mikäli työstä maksettava palkka ylittää 1200 euroa vuodessa (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 549/2015, 3§). Etätyöskentelyyn sovellettaessa lakisääteinen pakollinen työtapaturmavakuutus on suppeampi kuin sovellettaessa lähityöskentelyyn, joten työnantajalla on mahdollisuus laajentaa työtapaturmavakuutusta vapaaehtoisilla lisäturvilla (Op). Työnantajan tuleekin miettiä työntekijöiden tasa-arvon kannalta, tulisiko hänen ottaa vapaaehtoisia lisäturvia vakuutukseen, jolloin etä- ja lähityöntekijöillä olisi samanarvoiset vakuutukset.

Työntekijän työturvallisuusvelvollisuuksista on säädetty työturvallisuuslaissa 738/2002 ja nämä samat velvollisuudet koskevat niin etä-, hybridi- kuin lähityöskentelyäkin. Työntekijän tulee noudattaa kaikkia työnantajan antamia ohjeita ja määräyksiä eikä niitä tule soveltaa (Työturvallisuuslaki 738/2002, 18§). Työntekijän tulee myös huolehtia omasta turvallisuudestaan ja terveydestään etätöitä tehdessä työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus, joka tarkoittaa sitä, että työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle tai työsuojeluvaltuutetulle, mikäli hän havaitsee joitain terveydelle tai turvallisuudelle haitallisia vikoja tai puutteellisuuksia työskennellessään. Osaamisensa mukaan työntekijän tulee poistaa kyseiset viat tai puutteellisuudet, jonka jälkeen työntekijän tulee ilmoittaa toiminnastaan työnantajalle tai työsuojeluvaltuutetulle. Myöskin työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle tai lähimmälle esihenkilölle tapaturman sattumisesta (Työsuojelu 2021).

Etä- ja hybridityöskentelyssä työntekijän velvollisuudet työturvallisuuden suhteen lisääntyvät, sillä työnantaja ei voi enää varmistaa työntekijän turvallisuutta samalla lailla kuin lähityöpisteellä. Työntekijän tulee saamansa perehdytyksen perusteella osata huolehtia työturvallisuuteen liittyvistä asioista ja hänen tulee osata johtaa työtään sekä seurata työhyvinvointiaan (Työsuojelu 2020). Työntekijän tulee varmistaa, että etätyöpiste on työskentelyyn sopiva eikä vahingoita terveyttä tai turvallisuutta. Velvollisuuksiin kuuluu myös hyvän työergonomian ja työajan noudattaminen sekä tietoturvallinen tietojen käsittely.

Työturvallisuudesta siis säädetään samalla tavalla etä- ja hybridityössä kuin lähityössäkin, mutta työnantajan ja työntekijän tulee osata löytää oikeanlaiset toimintatavat velvoitteidensa täyttämiseen. Etätyössä korostuukin entistä enemmän työntekijän vastuu omasta työstä sekä työnantajan johtamistaidot ja työntekijän perehdyttämisen tärkeys.

 

Kirjoittajat: Tuisku Laamanen & Kari Hämeenaho

kuvat: Tuisku Laamanen

 

Tutustu 3Economix:n

  • työsuhteen asiakirja palveluun https://www.3economix.fi/yritysasiakkaat/tyopaikanasiakirjat/
  • HR työkaluumme https://www.3economix.fi/yritysasiakkaat/3ehr-tyokalu/

 

LÄHTEET

 

Akava. 2019. Etätyö. Viitattu 30.11.2021. Saatavissa https://akava.fi/tietoa-tyosta/etatyo/

Bonnetti, A & Gabaglio, E & Jacobs, G & Plassman, R. 2002. Etätyötä koskeva puitesopimus. Akava. Viitattu 30.11.2021. Saatavissa https://akava.fi/wp-content/uploads/2020/02/Etatyon_puitesopimus.pdf

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. 2021. Ohjeet etätyön tekemiseen. Viitattu 20.1.2022. Saatavissa https://www.kt.fi/palvelussuhde/tyoelaman-kaytannot/etatyo

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986. Viitattu 17.3.2022. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004. Viitattu 17.3.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759

Op. Pohjola vakuutus. Työtapaturmavakuutus. Viitattu 9.12.2021. Saatavissa https://www.op.fi/yritykset/vakuutukset/henkilovakuutukset/tyotapaturmavakuutus?cmpid=.yavaku..hark.google.sem.gen_tyotapaturmavakuutus_työtapaturmavakuutus.ya_jn_tytal&s_kwcid=AL!7229!3!423514941763!e!!g!!työtapaturmavakuutus&gclid=EAIaIQobChMItNT6v9DW9AIVGOuyCh0KmQ-mEAAYASAAEgLfEPD_BwE

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2021. Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy lokakuun puolivälissä – työpaikoilla voidaan alkaa valmistauta etä- ja läsnätyön yhdistämiseen. Viitattu 8.12.2021. Saatavissa  https://stm.fi/-/10623/valtakunnallinen-etatyosuositus-paattyy-lokakuun-puolivalissa-tyopaikoilla-voidaan-alkaa-valmistautua-eta-ja-lasnatyon-yhdistamiseen

Työaikalaki 872/2019. Viitattu 8.12.2021. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190872

Työsopimuslaki 55/2001. Viitattu 8.12.2021. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055

Työsuojelu. 2020. Etätyö. Viitattu 17.3.2022. Saatavissa https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/tyoymparisto/etatyo

Työsuojelu. Työtapaturmailmoitus työsuojeluviranomaiselle. Viitattu 22.2.2022. Saatavissa https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/338901/Työtapaturmailmoitus+työsuojeluviranomaiselle/

Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015. Viitattu 22.2.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#O2L5P20

Työturvallisuuskeskus. 2019a. Etätyön työolojen ja työympäristön kartoitus. Viitattu 30.11.2021. Saatavissa http://www.tyoturva.fi/files/4181/etatyon-riskienkartoitus-17102019.pdf

Työturvallisuuslaki 738/2002. Viitattu 8.12.2021. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Työturvallisuuskeskus. 2015. Riskien arviointi työpaikalla – työkirja. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://ttk.fi/files/2941/Riskien_arviointi_tyopaikalla_tyokirja_22052015_kerttuli.pdf

Työturvallisuuskeskus a. Mobiili työ ja etätyö. Viitattu 7.12.2021. Saatavissa https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoymparisto/mobiili_tyo_ja_etatyo#b3e8ca89

Työturvallisuuskeskus b. Työturvallisuus- ja työterveysriskien tunnistaminen ja arviointi. Viitattu 9.2.2022. Saatavissa https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyosuojelu_tyopaikalla/vastuut_ja_velvoitteet/tyon_vaarojen_selvittaminen_ja_arviointi#b3e8ca89

Valtioneuvoston kanslia. 2020. Valtakunnallinen etätyösuositus. Viitattu 8.12.2021. Saatavissa https://vnk.fi/-/hallitus-linjasi-valtakunnallisista-ja-alueellisista-suosituksista-koronaepidemian-leviamisen-estamiseks

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Viitattu 5.2.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Yhteistoimintalaki 1333/2021. Viitattu 2.2.2022. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/2021133

Yleinen tietosuoja-asetus 679/2016. Viitattu 17.3.2022. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32016R0679

Opinnäytteet

Laamanen, T. 2022. Työturvallisuus etä- ja hybridityössä. AMK-opinnäytetyö. Lab-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Joensuu. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/746157/Laamanen_Tuisku%20.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Toiminimi: 3Economix Oy  

Y-tunnus: 3205558-3  

VAT-numero: FI32055583 

3economix

© 3Economix Oy

010 212 8171
Seuraa meitä myös somessa!